Heräsin justiinsa, mitä ihmettä? Yleensä herään seitsemältä, eikä se sinänsä haittaa, silloin saa aikaiseksi enemmän. Voisin olla hyvä lukiolainen ja ryhtyä heti lukemaan ranskaa tai sitten voisin olla laiska lukiolainen ja jättää lukemisen myöhemmälle, bänditreenien jälkeen. On vain yksi mutta. Mitä luultavimmin en pysty keskittymään treenien jälkeen mihinkään. Viimeiset treenit viiteen kuukauteen hänen kanssaan. Ja mitä luultavimmin tänään on myös viimeinen jutteluhetki hänen kanssaan. Kyllä olen sitä mieltä, että minua koetellaan nyt oikein urakalla. Viedään sitten viimeisetkin ihmiset, joille voin jutella.
Yritän ja aion kyllä ottaa kaiken irti näistä bänditreeneistä, mutta kaksi tuntia on niin lyhyt aika. Se menee kuin siivillä. Otan kuitenkin kameran mukaani, jotta saataisiin hyvää kuvamateriaalia bändistä ja muistoja.
Yritän ja aion kyllä ottaa kaiken irti näistä bänditreeneistä, mutta kaksi tuntia on niin lyhyt aika. Se menee kuin siivillä. Otan kuitenkin kameran mukaani, jotta saataisiin hyvää kuvamateriaalia bändistä ja muistoja.
En pidä luopumisesta, se sattuu liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti