Noniin, nyt on tämäkin päivä jo lopuillaan, ainakin minun osalta. Paljonhan tässä on ollut kestämistä. "Henkisesti rankat" bänditreenit (okei, ehkä vain minun osalta ja ehkä vain niitten jälkeen minulla oli rankkaa), kotiäitinä toimiminen ja ranskan pänttäämistä. Siitä on minun sunnuntaini tehty. Eikö kuulostakkin mukavalta? - Well, not to me. Ainakaan nuo kaksi jälkimmäistä asiaa eivät ole minun juttujani.
Oli siis bänditreenit. Viimeiset treenit sellistin kanssa, ainakin viiteen kuukauteen. Plääh. Minusta oli mukavaa mennä treeneihin, kun tiesi että siellä on joku "ulkopuolinen", jonka mielipiteet tulevat yleensä vahvasti ulos. Hänen ansiostaan bändimme biiseistä löytyi uusia perspektiivejä, joka on vain todella positiivista. Tänään harjoittelimme todella surullista kappaletta ja itkussa olikin hirmuinen pidätteleminen. Lyriikat (Ollin tekemät) tekivät jo minuun suuren vaikutuksen, mutta sitten kun lisätään vielä melankolinen sello, no, oli aikamoiset tuntemukset.
Ranska on pirun vaikea kieli, jos ei ole ollut kaikilla tunneilla. Lukiossa eteneminen on hullunnopeaa, kärryillä pysyy vain jos käy tunneilla ja kuuntelee. Kuunteleminen on avainsana. Sitä en kovin usein harrasta. Yleensä vain silloin kun aihe jaksaa kiinnostaa minua. Niitä aiheita on vain melko harvassa (elokuvat, musiikki, taiteet), joten usein ei tule kuunneltua. Olen elänyt luulossa, että lukion opettajat olisivat jotenkin sivistyneempiä ja aikuismaisia. Mutta rehellisesti puhuen olen törmännyt vain yhteen, ruotsin opettajaan. Kaikki muut ovat omituisia (alkoholisti, henkisesti retard, naureskelija, outolintu, hevisaurus etc).
Ehkä luen vielä vähäsen ranskaa ja ryhdyn nukkumaan. Good night.
ps. Huomenna tulee sitten kuvia tämänpäiväisistä treeneistä!
Oli siis bänditreenit. Viimeiset treenit sellistin kanssa, ainakin viiteen kuukauteen. Plääh. Minusta oli mukavaa mennä treeneihin, kun tiesi että siellä on joku "ulkopuolinen", jonka mielipiteet tulevat yleensä vahvasti ulos. Hänen ansiostaan bändimme biiseistä löytyi uusia perspektiivejä, joka on vain todella positiivista. Tänään harjoittelimme todella surullista kappaletta ja itkussa olikin hirmuinen pidätteleminen. Lyriikat (Ollin tekemät) tekivät jo minuun suuren vaikutuksen, mutta sitten kun lisätään vielä melankolinen sello, no, oli aikamoiset tuntemukset.
Ranska on pirun vaikea kieli, jos ei ole ollut kaikilla tunneilla. Lukiossa eteneminen on hullunnopeaa, kärryillä pysyy vain jos käy tunneilla ja kuuntelee. Kuunteleminen on avainsana. Sitä en kovin usein harrasta. Yleensä vain silloin kun aihe jaksaa kiinnostaa minua. Niitä aiheita on vain melko harvassa (elokuvat, musiikki, taiteet), joten usein ei tule kuunneltua. Olen elänyt luulossa, että lukion opettajat olisivat jotenkin sivistyneempiä ja aikuismaisia. Mutta rehellisesti puhuen olen törmännyt vain yhteen, ruotsin opettajaan. Kaikki muut ovat omituisia (alkoholisti, henkisesti retard, naureskelija, outolintu, hevisaurus etc).
Ehkä luen vielä vähäsen ranskaa ja ryhdyn nukkumaan. Good night.
ps. Huomenna tulee sitten kuvia tämänpäiväisistä treeneistä!
Viimeinen kesä
Lähden luotasi takaisin,
sinne mistä sitten tulinkin
Viimeinen kesä
En tahtois jättää sua itkemään,
mutten jaksa hengittää
Lähden luotasi takaisin,
sinne mistä sitten tulinkin
Viimeinen kesä
En tahtois jättää sua itkemään,
mutten jaksa hengittää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti