maanantai 2. toukokuuta 2011

I know it's not much

I feel kinda weird. Don't know what's gotten into me. I feel like I need a change (again). I feel like I need something - someone

Olisihan se ihan kiva ottaa selvää itsestään. Olisi tosissaan ihan mukavaa olla koomaamatta koko päivää ja nolaamatta itseensä. Kaikki kyselivät vain: "Mitä mietit?" Ja jos totta puhutaan, en miettinyt yhtään mitään. Oli kauhea angsti -olo, mutta silti päässäni ei kulkenut yhtä ainoata ajatuksen rihmaa. Kysyn vain itseltäni, what the hell's gotten into me??


Gosh. Joo, siis, tämä päivä. Hmm. Menin kouluun, en ollut yhdelläkään oppitunnilla. Koomailin konserttiharjoituksissa ja tietenkin pienesti vittuunnuinkin. Jotenkin en arvosta suuresti sitä, että ruvetaan harjoittelemaan maksulliseen (liput __viisi__ euroa!!) koulukonserttiin viikkoa ennen konserttia. Ömm? Käy jotenkin vähän aivoon tuollainen touhu. Pitäisi harjoitella kiireessä ja vähässä ajassa suht motivoituneesti. Jipii.

But, this picture pretty much sums up my current feelings:



I don't want you guys to think that I'm complaining about my life. I like my life just the way it is. I mean that I like my life - I just hate myself.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti