maanantai 29. marraskuuta 2010

Christmas eve will find me


Christmas, Christmas time is near
Time for toys and time for cheer
We've been good, but we can't last
Hurry Christmas, hurry fast


Oi, Jouluyö, kuinka sinua odotankaan - not. Jouluaattoa minä odotan, ja kaikkea mitä se pitää sisällään. Joulusauna, jouluruoat, joululaulut, joululahjat - jouluperinteet. Se tunne kun on saanut jotain todella ihanaa joululahjaksi, jotain uutta. Jotain jota olet toivonut hartaasti - tai jotain mitä et ole koskaan toivonutkaan, mutta kun olet saanut sen huomaat kuinka se täyttää tarpeesi. Ei Joulu kuitenkaan pelkkää lahjoja ole.


Mikä teistä tekee joulun?



Minusta oikea joulu tulee aina olemaan mummolassa. Se tunnelma siellä on ainutlaatuinen, ei sitä saa missään muualla aikaiseksi. Totta kai se tietty tunnelma on vähentynyt kun Ukki kuoli, mutta kyllä sitä sieltä vielä löytyy. Mummolani sijaitsee perinteisesti metsän keskellä - täysin omassa rauhassa. Mummola on kaunis paikka, vaikka sijainti on perinteinen, niin talo on täydellisesti sisustettu ja iso ja valkoinen. Ei niinkään perinteinen punainen "mummonmökki". Mutta silti, paikkana minulle supertärkeä. Joulusaunomista ihanassa rantasaunassa, lumessa pyörimistä ja kynttilöiden valossa oleskelua. Tänä jouluna näin ei kuitenkaan ole, vietämme joulun perheen kesken pikkumökillämme. Kokemus se on sekin, toivottavasti kuitenkin siitä ei tule mikään meidän perheen jouluperinne, koska haluan viettää jouluni mummolassa. Onhan sitä toki ennenkin kokeiltu - joulun viettoa muualla. I just didn't like it. I tried so hard to like it, but I didn't.

Joulun tekee: kynttilät, glögi, sauna, lahjat, tonttulakit, lumi, joululaulut, läheiset, mummola.

Harrastin vähän valokuvailua. Äiti oli laittanut ihania joulujuttuja, joista oli vain pakko saada kuvia.






(by me)


Kommentointi on tosiaan sallittua. Ja varsinkin tuohon kysymykseen olisi kiva saada vastauksia. :-)



(odotan sitä jolloin kaikki menee hyvin,
siihen on vielä aikaa
puoli vuotta.)

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

I have a dream

"Mieluummin blogin uudistamista ja kirjoittamista kuin historiaa." toteaa eräs erittäin ahkera ja motivoitunut oppilas.

Miksi lukea historiaa jos isona aikoo tehdä sitä? Hah. Tiedän että ajatusmaailmani on melko suppea koulun suhteen, ja tiedän että en tule tekemään historiaa - saahan sitä tytöllä kuitenkin haaveita olla! Ei oikein innnosta tuo essee Tsernobylistä, eikä kylläkään se 200 sivun koealue.

Huomaan haaveilevani koko ajan tulevaisuudesta. Missä asun, kenen kanssa, mitä teen, opiskelenko, olenko töissä, miltä näytän etc. Tulevaisuudesta haaveilu on PALJON mukavempaa kuin nykyhetkessä eläminen (varsinkin koeviikon ja kylmän talven keskellä). Haaveilen paljon, tuloksetta. En vieläkään ole varma mitä opiskelen lukion jälkeen, tiedän kuitenkin sen verran että en voi opiskella mitään musiikkiin liittyvää koska minulla ei ole minkäänlaisia valmiuksia musiikin opiskeluun. Harmi vain, koska elämäni on todella musiikkipainotteista. Olen myös haaveillut englanninopettajan ammatista, mutta joudun aina kysymään itseltäni: "Haluanko tehdä sitä loppuelämäni? Tylsistyisinkö minä siihen?" Vastaukseni: En, koska tylsistyisin siihen. Ei minkäänlaisia "etenemismahdollisuuksia", eikä palkkakaan kovin tähtiä hipova ole, varsinkaan ala-asteen opettajalla. En nimittäin ikimaailmassa menisi yläasteelle tai lukioon opettajaksi! Sehän olisi yhtä sirkusta...

Mutta kuitenkin, palkkakaan ei ole kovin tärkeää, kunhan sillä tulisi vain toimeen. Totta kai, minäkin toivoisin erittäin mahtavapalkkaista työtä, jotta saisin kaiken haluamani. Saisin panostaa musiikkiinkin, saisin ikioman studion, jonne voisin paeta maailmaa ja ideoida rauhassa. Tai sitten koota studiooni mahtava musikaalinen porukka ja tuottaa jotain fantastista. Mutta koska en kuitenkaan saa kokopäiväistä työtä musiikin parista, enkä jaksa opettajan ammattia - jäljelle jää vielä yksi (okei, kaksi) ajatus(ta): kauppatieteet (yliopisto) tai international business (ammattikorkeakoulu). Ehkä minä vielä noista jonkun valitsen. Tai sitten en. Kaikki voi vielä muuttua.

Olen ihan fiiliksissä koskaaaaaaaaaa - lähdemme keskiviikkona Saksaan äitin ja pikkusiskon kanssa! Isän luokse parin päivän (2.12 - 7.12) vierailulle. Oleskelemme siis Ulmissa ja sitten käymme Salzburgissa, Mozartin syntykaupungissa! Yövymme Salzburgissa jossain ihanassa alppihotellissa, ahh, ja saan mahtavia kuvausmahdollisuuksia. ♥ Vanhoja linnoja, ihania maisemia, kauniita kirkkoja.




(from weheartit)

Edessä on kuitenkin vielä historian ja ranskan koe. Shit.

lauantai 27. marraskuuta 2010

Tahdon omistaa itselle vuorokauden...

... unohtaa paineet ja kusipään maineen.

Huomasin että lauantaini pyörii aikalailla Gleen ympärillä. Ihanaa musiikkia, ihania ja hauskoja ihmisiä!

Tiedän myös sen, että vaikka olisi kuinka huono tai masentava päivä, Gleen aikana kuka tahansa piristyy.

Ja tällä hetkellä v*tuttaa, ahistaa, masentaa. Koeviikko ja kaikki muukin. Lisätään siihen vielä stressiä kaikesta, saadaan mahtavan pirteä ja opiskelunhaluinen Juuli. Great, just fantastic. Ainiin, kyyläävät sukulaiset, don't you just love them? (Totta kai minun blogia saa lukea, mutta ne jotka tätä eivät lue, tämä on niille) Analysoidaan sitten bändimme faniryhmän nimeä: "MF-lesket", kun ei muutakaan keksitä. Pitääkö kaikkien saada tietää kaikesta, pienintäkin yksityiskohtaa myöten? Mikä hemmetti siinä kiinnostaa. Ei ne sukulaiset ennen ole ollut sellaisia, uudet ihmiset antavat huonoja vaikutteita. Levittävät rasistisia ajatuksiaan ja aatteitaan, hävittävät viimeisetkin suvaitsevaisuuden rippeet, tekevät ihanista ihmisistä rasittavia kyyliä.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Baby it's all or nothing now

Keikkailu = rakkaus

Mahtava levynjulkkarikeikka. Ah. Ihanaa. Talo täynnä ja kaikki menossa mukana, voiko parempaa keikkaa toivoa?

Onneksi tänään oli vapaapäivä. Aamulla oli aika omituista herätä "adrenaliinikrapulaan", niin kuin äiti sitä kutsui. Mitä muutakaan se olisi voinut olla - heti kun heräät, huomaat että päätäsi jomottaa. Ja kun ottaa huomioon minkälaiset adrenaliinivirtaukset minulla oli eilen... Sanotaanko vaikka niin, että jos olisin täysi-ikäinen olisin suunnannut suoraa tietä baariin keikan jälkeen. Harmin paikka, täytyy odottaa vielä kaksi vuotta.

Perjantai, hauskanpitoa luvassa, "tyttöjen ilta" . Okei, melkein. Tyttöjen ilta Ollin ja Jannen kanssa. Ensiksi menemme katsomaan Harry Potter seiskan - VIHDOINKIN NÄEN SEN!! - jonka jälkeen vuokraamme elokuvia (KIITOS FILMTOWNIN MAHTAVAN TARJOUKSEN, ensi-illat ja suuntaamme Ollin kämpille. Sounds fun. :-)

have a fun friday everybody

tiistai 23. marraskuuta 2010

S-T-R-E-S-S, everything I do

NOW I know what stress feels like.

3 tuntia keikan tuotantokirjan tekemistä, keikan + järjestelyjen tarkkaa aikataulua, teknisten tietojen hommaamista ja järjestelemistä + äitin neuvomista mokkapalojen teossa + enkun kokeisiin lukua = pari PIENTÄ (vähättelyä) meltdownia

Juuli on puhunut, aamen. Wake me up when this week is over.

It's alright, it's OK

Ihan jees olo. Mitä tämä on; eka sekoittaa ja sitten kaikki selkenee. Olisi se ehkä normaalia, jos tää sekottamisen ja normaalin olon tila vaihtuisi vaikka päivän välein, mutta minulla se vaihtuu monta kertaa päivässä. Olen täysin omituinen yksilö. Asiasta viidenteen.

Tänään oli mukava päivä. Television tuijottamisen sijaan kävin apuopeilemassa ala-asteella jälleen kerran, enkunopen apuna. Joku voisi tituleerata minut älykääpiöksi, koska vietän vapaa-päiväni ala-asteella, mutta minulle tuli oikein hieno olo siitä. Saavuttamisen tunne, koska en viettänyt päivääni katsoen älyvapaita tv-sarjoja. Totta kai kun on koeviikko, päivät täytyisi käyttää viisaasti kokeisiin pänttäämiseen. Mutta vaikka kuinka suunnittelen päiväni, että luen heti aamupäivästä lähtien, se joka kerta päättyy siihen että tuijotan vain tv'tä. Parempi näin.

Illan viettoa luvassa, enkunkirjan kanssa lukien ja kirjoittaen pieniä kirjoitelmia. Sounds ok. I'd much rather study English than History.

Hihiiii Manhattan Fallin levynjulkaisukeikka lähestyy, jippii! Torstaina pääsen taas lavalle "loistamaan". Ihanaa. I just love it. It's something I could do every day, for the rest of my life.

Ehkä illalla jaan vielä syvempiä ajatuksiani.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Joensuu, my city














My love



Is the prerogative to have a little fun

Minusta tuntuu vahvasti siltä että koulu ei ole minun juttuni. - Mutta kenenpä se olisikaan? En ole ikinä tavannut sellaista ihmistä, joka rehellisesti pitäisi koulusta. Joka päiväisestä pänttäämisestä. Joka nauttisi siitä, että saa istua päivät koulunpenkillä kuuntelemassa opettajien älyttömyyksiä tai joissakin tapauksissa, viisauksia. Totta kai koulut antavat tietyn valmiuden elämälle, mutta come on! 12 vuotta opiskelua? Plus ammattiin opiskelu jos käyt lukiota. Järjetöntä, sanon minä.

Liittyykö tuo äskeinen purkaukseni jotenkin tulevaan koeviikkoon tai pinoutuviin koulutehtäviin, you'll never know. Mutta tosiaan, edelleenkin olisi kirjoitettava ne englannin kirjoitelmat. Hupsista keikkaa.

Oli hauskat bänditreenit äsken, saimme vihdoin EP't haltuumme, tulivat painosta. Nyt kaikilla on oma satsinsa niitä, joita voi sitten jaella oman tahdon mukaan. Aika hieno se kuitenkin oli :-)

Päivällä kävin keskustassa kuvailemassa. Pitäisi vähän muokkailla ja sitten laitella parhaita paloja tänne!

lauantai 20. marraskuuta 2010

I love you baby

Meikäläisellä on jo joulut melkein pystyssä! Joulumusiikki soi taukoamatta. Mutta en halunnut sitä teille sen tarkemmin kertoa vaan:

I think I love you so so much...




funny


stunning


true beauty


talented
perfect


seductive


beautiful


one of a kind


lovely...

...Meryl Streep ♥

perjantai 19. marraskuuta 2010

First when there's nothing

Väsyttää ja sain vaatteita :-)

"Ihanan nostaliset vaatteet", sanoi äitini. Kuulemma kuin suoraan elokuvasta Flashdance. Ihana GinaTricot on kyllä paras kauppa Suomessa. Ostin siis (äiti maksoi) sellaisen sulostuttavan tummansinisen collegepaidan, jossa on edessa kirjailtu keltaisella joku university logo, ja siitähän löytyy "NY", ja pakkohan se oli saada! Sitten paksut (hallelujah löysin ne) mustat leggingssit. Tanssittaa hirmuisesti. Pitäisikö suunnata yöelämään? Hups. Olen alaikäinen. Fuck this shit. :-)

Pelottaa vähän tuleva koeviikko. Ehehh. Onneksi on vain maanantaina koulua pari tuntia, koska minulla on kolmen tunnin pituinen hermoratahieronta (ahhhhh♥)
Sitten keskiviikkona olisi ensimmäinen koe, englantia. Piece of cake! Torstaina äikän koe ja sitten koettaa 3 päivän "loma". Eli historiaa vaan pänttäämään. Ja viimeisenä tulee sitten ranskan koe. Jos niistä kunnialla selviäisin, niin olisin todella kiitollinen.






(from weheartit)


ps. En malta odottaa Tonttujen yötä!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

We're walking in the air

Häiritsee kun en ole taas kirjoittanut mitään kovin järkevää... Tosin, en kirjota tänäänkään, ainakaan mitään järkevää.

ENSI TIISTAINA ALKAA KOEVIIKKO, helpoimmalla. Enkun kokeella siis. Pitäisi kirjoitella vielä pari enkun ainetta ja sitten mennä opettajan luo tarkistuttamaan että olen tehnyt kaikki tehtävät.

Unohdin hehkuttaa että sain äikän kirjoitelmasta, jossa vertasin elämääni selloon, arvosanaksi 9½!!! Paras numero kirjotelmasta ikinä :-) Olin aika ylpeä itsestäni. (Ja kiitän ihanaa Minervaa neuvoista, mutta huomatkaa kuitenkin että Minerva EI kirjottanu sitä, vaan ihan minä itse! :---D)

Tänään oli kunnon "juulinkidutus" -päivä... ENSINNÄKIN, minulla olisi koulu alkanut vasta __klo 13.00__, koska musiikkiteknologiaa ei ollu tänään. MUTTA, minulla oli sitten lääkäri klo 8.00. Otti aivoon, ihan vähäsen vain. Olisin voinut nukkua puoleen päivään mutta ei. :-( Lääkärissä se ukko päätti punkteerata poskiontelot. NEVER AGAIN. Ihan hirveätä. Kauheata. Hyi kun sattu. Paitsi että joudun sen kokemaan 10 päivän päästä uudelleen ♥

Menin sitten vasta yhdeltä kouluun ja olin jo aivan rättipoikkiväsynyt. Hissaa ja ranskaa. How wonderful... En päässyt sen jälkeen edes kotiin! Kaupungille hengaamaan äitin kanssa (SAIN KAHDET UNELMAKORVIKSET JA LUOVUIN VENYTYKSESTÄNI JOTTA VOIN KÄYTTÄÄ NIITÄ♥♥) Sitten oli vuorossa koulun kuoron esitys kakkosten vanhempainillassa... Kaikkeen sitä minäkin olen itseni aina tunkemassa! No. Olin sitten loppujen lopuksi kotona vasta kahdeksan maissa. Hallelujah.

Nyt joulumusiikkia♥ Sarah McLachlan - Wintersong♥

tiistai 16. marraskuuta 2010

Syvältä, kaikki on syvältä sieltä.

time, is going by so fine
but my life is so damn vile and
i can't see the truth

i'll, always have your heart
promise me we'll try
we'll have a new start

maanantai 15. marraskuuta 2010

Wanna make some noice - really raise my voice

Semmonen jännä ja hauska olo.

Olen ehkä vähän outo tai jotain. En osaa selittää, kai. Niin luulisin ainakin.

Hypärit ovat erittäin omituista aikaa. Hypärit ovat aikaa itselleen. Aikaa ajatuksien, tai sitten ei. Tällä hetkellä päässäni ei pyöri muita ajatuksia kun vain: "Mahani murisee, kohta litkua naamaan..." Jippii, en malttaisi odottaa. Olisi ihan kiitettävän hienoa omistaa järkeviä ajatuksia, tai järkevää sanottavaa. Mutta nyt kun mietin itsekseni; olenko kirjoittanut tänne ikinä mitään järkevää, tai mitään syvällistä - vastaukseni on: en. Ja miksikö? Koska en uskalla avautua tänne kuitenkaan niin kuin haluaisin, kuka tahansa voi lueskella näitäkin. Kaikkea arvostellaan, asioista tehdään omia johtopäätöksiä, tulee seuraamuksia. Kaikkea mitä laittaa nettiin, täytyy varoa ja miettiä moneen kertaan onko tämä järkevää.

Koska pohdiskelen pienessä päässäni syntyjä syviä, tuloksetta:

KERTOKAA MISTÄ KIRJOITTELISIN? (päivän tapahtumien lisäksi) MITÄ SUUNTAUSTA BLOGINI RYHTYISI NOUDATTAMAAN?


oöbjkäjöäjäjlöjlöö




Ketuttaa ja ottaa aivoon, koska olen laiska valokuvaaja. Haluaisin kuvia ihanasta Joensuusta, kaupungista, sen sykkeestä. Mutta, jotta voisin toteuttaa tuota ideaani, minun täytyisi kannella kameraa joka paikkaan mukaan. Tosin eilen sain todella kauniita kuvia joesta ja sen ympäristöstä. En ole ennen tajunnut Joensuun kauneutta. Olen tiedostanut sen jollain tasolla, mutta en ymmärtäny mitenkään syvällisemmin.

Tänään olisi kotona tehtävä äikän puhe. Puhunko Merylistä? - Totta kai.
Sitten illalla bänditreenit.

ps. Kuolen Merylille........................



sunnuntai 14. marraskuuta 2010

All I want for Christmas is you

Tunnen kauhean huonoa omatuntoa kun en jaksa kirjoitella pitkiä blogitekstejä. Kaikki kirjoitusvoimani vie:

Puolet enkuntehtäväkirjasta.
Kaksi n. 400 sanan enkun kirjoitelmaa.
Yksi 487 sanan äikän vertaileva teksti.

Believe me, mitään järkevää kirjoitettavaa ei tuollaisen työmäärän jälkeen irtoa. Kerron kuitenkin päivästäni, ja hieman eilisestäkin.

Eilen teimme hyvää ruokaa ja hyviä leivonnaisia. Äiti valmisti "isänpäiväaterian" mummon ukkelille ja mud caken jälkiruoaksi, oli aivan taivaallisen hyvää! Sitten minä halusin tehä cupcakeseja, joten tein vadelma-valkosuklaa cupcakeseja ihanan Amerikkalaisen reseptin mukaan. En ole ennen saanut tehtyä niin maittavia cupcakeseja, ne sulivat suussa. Enkä halua vain kehuskella itseäni, koska se oli täysin reseptin ansiota. Mmm. Amerikkalaiset ovat fiksuja.

Tänään oli sitten oikea isänpäivä. Isi on kuitenkin tällä hetkellä ulkomailla, joten juhlittiin sitä sitten naisporukalla. Käytiin ukin haudalla ja sitten toisen ukin luona kahvittelemassa. Oisin tosin voinut levätä vähän enemmän tänä viikonloppuna, koska ensi viikonloppu onkin todella rankka koitos. Henkisesti.

Olen popittanut tänään ihan innoissaan joulumusiikkia! Ahh Célinen joululevyä on tullut kuunneltua Spotifyssä.

Sitten pakollisiin tehtäviin:

Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

1. :-&

2. :P





lauantai 13. marraskuuta 2010

My Love

Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.


1. Kaunis, komea. En ihan Notre Damen kellonsoittajia kaipaile. Call me shallow, that's fine.

2. Ihana, rakastava ja miellyttävä luonne. Spontaanisuuskin on ihailtavaa.

3. Romanttiset eleet. Kynttilöitä, musiikkia. ♥

perjantai 12. marraskuuta 2010

Oh no, that's not right

Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

1. Ilkeä luonne.

2. Liika ja ainainen angstisuus.

3. Likainen ja epäpuhdas olemus. Ja kukaan ei pidä haisuleista!

4. Kalju pää.

torstai 11. marraskuuta 2010

Tell me what you want from me

Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

1. ♥

2. Tiuhtiseni

3. Roosaseni

4. Merylini (joo i know...)

5. Lindaseni

(Perheeni on itsestäänselvä, joten tietenkin se on tärkeä minulle.)



Nyt muuten alkaa Joensuuhunkin tulla JÄRKEVIÄ elokuvia, katsomisenarvoisia elokuvia leffateatteriin! Huomenna ensi-illassa Harry Potter ja Kuoleman varjelukset osa 1 sekä Red. Taidan huomenna käydä katsomassa tämän jälkimmäisen. Vaikuttaa ihan hauskalta ja hyvältä elokuvalta. Vielä kun saisin jonkun mukaani katsomaan, niin voilà! Anyone?

Tänään peruspäivä + ystävän auttamista. Vietän varmaan taas koneellani illan, kunnes klo 21.00 Nelosella alkaa Criminal Minds ja sen jälkeen MTV3'lla Puumanainen. Huomasin juuri, että elämäni perustuu tietokoneelle, tv'lle, musiikille ja elokuville. Ei minulla pahemmin ole muuta elämää. Menen aamulla kouluun, lagitan siellä. Tulen kotiin, lagitan täällä. = Tulen siis kotiin, avaan koneeni, olen koneella n. kahdeksaan tai yhdeksään saakka ja sitten katson telkkaria. Sounds SOOOOO exciting, doesn't it?






Helen Mirren & John Malkovich (from Red)



Bruce Willis, Morgan Freeman, John Malkovich & Helen Mirren (from Red)

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

I need another story

En muistakaan milloin viimeksi minulla on ollut näin paha luovuudentuska. Tämä on ihan takapuolesta. Ryhdyin äsken sormet syyhyten piirtämään, jotain hienoa ja omalaatuista. Sitten muistinkin/tajusin että HUPS enhän minä osaa piirtää.

Haluan uuden kameran.
Haluan muuttaa jonnekin.
Haluan keikkailemaan
Haluan, haluan, haluan
Minä, minä, minä

Pyydän anteeksi, minulla on tänään taas vaihteeksi itsekäs päivä. Tänään koko maailma pyörii minun navan ympärillä, ainakin toivoisin niin. Haluaisin vain sulkeutua huoneeseeni ikuisiksi ajoiksi, ilman huolta rahasta. Ilman minkäänlaisia huolia. En jaksaisi enää koulua, nyt on vain sellainen olo että voisin joka päivä olla heräämättä aikaisin aamulla ja jäädä vain nukkumaan. Ja kun herään, voisin vain linnoittautua sänkyyni ja katsella elokuvia. My life's purpose is to watch as many movies as possible. For real.

HALUAN LEIPOA VIIKONLOPPUNA JOTAIN HYVÄÄ, ISÄNPÄIVÄN KUNNIAKSI. Ehdottakaa joku jotain kivaa ja suklaista reseptiä! En halua mitään peruskakkua, vaan vaikkapa muffinsseja tai joitain muita kivoja leivoksia :---)

Peruspäivä koulussa, ainakin melkein. Tai, no, kyllä. Migreeni on osa peruskoulupäivääni. Musiikkiteknologiaa aamusta, ruokkis, hypäri (jolloin menin vapaaehtoisesti enkun tunnille ja tein enkun puheeni), ERITTÄIN tympivä historian tunti ja sitten ranskaa, paitsi että en ollut tunnilla koska oli migreeni.

Oon oikeesti huomannu että minulla ei ole elämää.



Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

Tästä tulee ihan hemmetin vaikeeta.

1. Aikoja sitten sanoin eräästä asiasta kavereilleni ja toivon että en olisi sanonut sitä. Se muutti välejämme.

2. Toivon että en olisi haistattanut pitkiä yhdelle ihmiselle.

3. Kunpa en olisi leikannut hiuksiani silloin vuonna nakkijamuusi kun ne olivat vaaleat, paksut ja ylettyivät melkein peppuun.

4. Hävitin erään ihanan Kiinassa olevan ystäväni sähköpostiosoitteen aikoja sitten, kunpa en olisi tehnyt niin.

5. Toivon että erästä viikonloppua ei olisi ikinä ollut.

6. Kunpa en olisi heittänyt yhtä ihanaa neuletta roskiin, josta en silloin pitänyt. :-(

tiistai 9. marraskuuta 2010

We go through gates

It feels so nice
when we throw our dice
And we go through gates
Tryin' to match our heartbeats


Uinticooper. Kiva mennä kahdeksalta kouluun suorittamaan uinticooper. Kyllähän sitä vedessä toki kauhoo 12 minuuttia kuin mielipuoli, mutta sen jälkeen kun tulee migreeni ja menee ranskan tunnille, voin vain sanoa että siitä se riemu sitten syntyykin.

Minä: *tuijotan ranskan monistepaperissa olevaa ristikkoa* "Joo, hei, tota, nää ruudukot hyppii vähän..."
Ranskanope: "Niin mikä oli?"
Minä: "Joo niin miulla on vähän niinkuin migreenikohtaus meneillään."
Ranskanope: "OMG! Lähetkö kotiin vai makaatko siinä pöydällä?"
Minä: "No, tota, mie makaan tässä pöydällä..."

Niinpä minä sitten fiksuna tyttönä laskin pääni pöydälle ja piilouduin mustan huivini ja takkini alle 45 minuutiksi.

Historiantunnilla oli oikein järkevät keskustelut med mina kompisar Osku & Katja. Voi härregud niitä juttuja. On siinä auskuilla hermot kireällä kun minä huudahdan vähän väliä, matalalla äänellä: "EUNUKKI", ja tietenkin istun siinä eturivissä ja tuijotan niitä auskuja kuin mikäkin enkeli. Ahh, olen ihan ylpeä itsestäni. :-)

Ulkona on jo melkoisen kylmää, -5 astetta. Lunta saisi tulla enemmän jos kerran kylmä ilma täytyy olla.

HALUAN UUSIA ELOKUVIA PISTE. Kirjahyllyni ei ole vielä täynnä ja hävettää. :-D




Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

1. Mietin varmaankin joka ilta kuoleman jälkeistä elämää; onko sitä? minkälaista on kuolla? Eikä tämä ole (toivottavasti) mitenkään huolestuttavaa, koska tällaiset kysymyksethän ovat ihan normaaleja ja osa elämää.

2. Päivän aikana mielessäni piipahtavat ihmiset joita tällä hetkellä ikävöin, kaikki keskuudesta poistuneet ja matkoille lähteneet.

3. Yhtäkään päivää ei kulu jolloin en ajattelisi Meryliä. Se on vain eräänlainen päähänpinttymä, jota ei saa kulumallakaan pois. ♥

4. Mielessäni pyörii yleensä asioita joita haluaisin saada. Riippuu päivästä tai viikosta mitä haluaisin. Ja se riippuu myös mielialasta. Ikävä kyllä ne asiat ovat yleensä joitain ostettavia jutskia, i'm a material girl, i know :-D

5. Jokin biisi. Se muuttuu päivittäin, mutta eilen päässäni soi Alicia Keysin No one. Tänään Katjan ja minun suuri teos "Svedubanan". :-)

6. Oma sänky. Unelmoin siitä aina kun olen nukahtamaisillani koulun penkille. There's no place like your own bed.

7. Lomamatka. Nyt olisin sen tarpeessa. Lomamatka jonnekin eksoottiseen kohteeseen. Valkoiset hiekkarannat ja turkoosinsiniset meret pyörivät mielessäni joka päivä. ♥







maanantai 8. marraskuuta 2010

DH, my life

OKEI. Enhän minä voi kuitenkaan täysin ignoorata tänään alkavia uusia jaksoja Täydellisistä Naisista blogissani. Sitähän täytyy suorastaan juhlia! Päiväni meni nopeasti kun aina muistin, että tänään on maanantai ja tänään alkaa elämä! You won't be seeing me on the computer on mondays, at least not after nine...

SEITSEMÄS TUOTANTOKAUSI.
Takana kuusi mahtavaa tuotantokautta.
Monia kuolemia.
Monia tragikoomisia tapahtumia.
Uusia kasvoja.
JA vanhoja kasvoja.



Ladies and gentlemen,

may I present you

DESPERATE HOUSEWIVES!






Key to my heart

Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

1. Kehut ovat aina mieleen, varsinkin totuudenmukaiset. Liika kehuskelu ja "nuoleskelu" on turhaa. Mutta pidän ihmisistä, jotka osaavat kehua oikeissa kohdissa ja jotka kehuillaan piristävät minua. :-)

2. Rakkaudentunnustus on ihan jees.

3. No "tie sydämeen käy vatsan kautta" tepsii myös naisille. :-) En ole mikään normiruoan ystävä, mutta siis suklaata ja kaikkea eksoottisempaa.

4. Kynttiläillallinen.

5. Runoja olisi kiva vastaanottaa, tietenkin itsetehtyjä.

6. Yllätysmatka. Oli se vaikka piknik maaseudulle tai lento jonnekin kauas. Anything goes.

7. Rakastan kukkia. Kukkia olisi kiva vastaanottaa joskus.

8. Miun sydän voitetaan siten, että miusta välitetään enemmän kun mie välitän itestäni.

I love this place, but it's haunted without you.



Dear John. I've got four words for you. You made me cry.

Elokuva nimeltä Dear John (Haikein Terveisin; Amanda Seyfried ja Channing Tatum) on ihana, koskettava, surullinen ja romanttinen. Elokuva joka nostaa tunteet pintaan. En olisi voinut itse paremmin valita näyttelijöitä tähän elokuvaan. Kaikki näyttelijavalinnat osuivat napakymppiin. Amandan hento olemus ja Channingin ronski ruumiinrakenne täydensivät toisiaan. Heidän kaksiviikkoinen suhde kasvatti suuren rakkauden ja lopulta ikävän, kun John (Channing) joutui palaamaan sotilashommiinsa.

Itkinkö? - Ehen. En ikinä. I would never do that.


sunnuntai 7. marraskuuta 2010

That's me

Day One: Ten things you want to say to ten different people right now.
Day Two: Nine things about yourself.
Day Three: Eight ways to win your heart.
Day Four: Seven things that cross your mind a lot.
Day Five: Six things you wish you’d never done
Day Six: Five people who mean a lot (in no order whatsoever)
Day Seven: Four turn offs.
Day Eight: Three turn ons.
Day Nine: Two smileys that describe your life right now.
Day Ten: One confession.

1. Rakastan laulamista, rakastan esiintymistä, rakastan musiikintekoa, rakastan runoilua. Pidän itseäni taiteilijana. Voihan se toki olla hieman liioittelua, mutta sielultani olen taiteilija. En toivo itselleni tulevaisuudessa toimistotyötä, haluan työn jossa voin toteuttaa itseäni.

2. Arvostan ihmisiä, jotka arvostavat minua. Mikään ei ole niin mukavaa kun tuntea itsensä arvokkaaksi muiden silmissä.

3. Ikävöiminen on tällä hetkellä suuri osa elämääni. Kolme omalla tavallaan erittäin tärkeää ihmistä ovat lähteneet pidemmäksi aikaa pois. Elän ikävän kanssa päivittäin.

4. I'm in love.

5. J'adore Meryl Streep. Oikeasti se nainen on tuonut niin paljon iloa ja tietämystä elämääni. Tästä maailmasta ei löydy toista yhtä mahtavaa, ihanaa, kaunista, eleganttia ihmistä kuin Meryl Streep.

6. Ystävien tuki ja turva on erittäin tärkeää minulle. Ilman ystäviä en tulisi toimeen. Kiitos te ihanat.

7. Tämän syksyn aikana olen odottanut joulua entistä enemmän. Enemmän kuin viime vuonna, enemmän kuin vuosiin. Joulun aika on ihanaa. Tänä syksynä olen juonut jo monesti glögiä, nam.

8. Odotan innolla 2012 kesää. Siitä tulee varmasti paras kesä ikinä. Lähdemme hyvien ystävien kanssa purjehtimaan Suomen vesistöille. Can't wait!

9. Haluan matkustaa. Olen matkustanut pienen elämäni aikana todella paljon (Kiina; Quangzhou(2 vuotta), Peking, Macao, Hainan, Shanghai, Hong Kong - Kreikka; Kos, Rhodos, Kreeta - Egypti; Sharm El Sheikh, Hurghada - Mallorca - Tunisia), mutta en niissä paikoissa joissa haluaisin kipeästi käydä. Kunhan olen tienannut rahaa, lähden kiertämään maailmaa. Haluan Ranskaan, USAan, Afrikkaan, Australiaan JA JA JA... Haluan pois Suomesta.

Walking in a winter wonderland

Se on täällä! Talvi nimittäin. Talvea on ollut kyllä ikävä, oikeasti. Kesän kauhea kuumuus oli niin rankkaa, joten kylmä talvi on jo täysin tervetullut! Toivon niin kovasti, että tänä jouluna olisi TODELLA paljon lunta. Sellainen Talven Ihmemaa olisi mukava. Lumi on se joka loppupeleissä tekee joulun.

Kaikki älyllinen on tyhjentynyt jo aivoistani, kiitos bänditreenien. Sain uuteen biisiin jopa neljä lausetta! Go me. Ehkä tämä vielä tästä.


Mitä ihmettä - en koe sunnuntaiahdistusta, tämä on epänormaalia! EN mie halua huomenna kouluun, c'moon siellä on tylsää. Paitsi musiikkiteknologian tunneilla, siellä on aina mukavaa tekemistä ja hauskoja ihmisiä.

Kävin äsken ulkona, iski hirmuinen valokuvausvimma. Lupaan itselleni, että säästän rahaa ja kesällä ostan uuden kalliin kameran. Tuo Nikon D40 ei tykkää miusta enää. :<